Nuorista ja yksinäisistä
21.02.2021
Ajatuksia Salosta ja vihreydestä
ASENNETTA KIERRÄTYKSEEN SALOSSA
Toissa viikolla lindströminpihvit eivät olleet maistuneet koululaisille ja niitä oli mennyt paljon roskiin. Suuressa osassa kouluja kierrätys toimii, mutta asian eteen voisi vielä tehdä Salossa enemmän.
Eri jätteiden kierrätystä kaupungin palvelupaikoissa voisi myös arvioida. Myös yrityksille kierrätys on mainetta niittävä. Kun käyn kahvilassa, olisi hienoa, jos voisin laittaa muovin, pahvin ja biojätteen eri roskikseen.
Käydessäni Salon Lounavoima -ekopolttolaitoksessa minulle on tuli selväksi, että esimerkiksi sekajäte ei pala hyvin, jos seassa on biojätettä. Kun kierrätämme, sen käsittely kierrätyslaitoksissa paranee, kuluttaa vähemmän energiaa ja jättää vähemmän jätettä luontoon.
.
RUOKAHÄVIKKI – VÄHÄVARAISILLE RUOKAA?
Muistan, kun muutamia vuosia sitten eräässä koulussa vanhus tuli rollaattorin avululla kävellen hakemaan hävikkiruokaa koulun keittiön ovelta.
Voisiko Salon koulujen hävikkiruoka päätyä vähävaraisille?
Ilmeisesti hygieniasyistä asia ei ole enää yksinkertaista. Myös tehokkuus, aika, henkilöresurssit ovat syitä, jonka vuoksi yhteystyötä vähävaraisten ruoan jakoon on vähentynyt.
Salon hyväntekeväisyysyhdistykset ovat julkisuudessa puhuneet siitä, että ruoanjaossa on alkuvuodesta ollut paljon ihmisiä hakemassa ruokaa. Voisiko Salon kaupunki tehdä yhteistyötä yhdistysten kanssa? Jos kouluilla ei ole henkilökuntaa, voisiko työllistetyt tai muut vapaaehtoiset hoitaa asiaa?
Ymmärrän, että sosiaalitoimen siirryttyä Varhan puolelle, vähävaraisten perheiden "löytäminen" on hankaloitunut. Ehkä juuri yhdistykset voisivat olla taho, jonka kanssa yhteystyössä asiaa voisi käydä läpi.
JÄTTEEN LAJITTELU KUNNAN PALVELUPISTEISSÄ
Olisiko mahdotonta, että kunnan palvelupaikoissa olisi roskiksia eri jätteille?
Olen saanut palautetta, että esimerkiksi joissakin Salon uimarantojen kahviloissa on vain sekajäteroskiksia. Voisiko kaupunki suositella, että myös näissä pisteissä muovi, pahvi, metalli ja lasi laitettaisiin eri roskikseen? Tiedän, että palvelupisteissä jo tehdään tätä, mutta kaupunki voisi vielä lisätä kierrätystä.
Voi kuulostaa haihattelulta, mutta muistan esimerkiksi Pariisissa käydessäni, että puistoissa on ollut eri roskikset eri jätteille eli ei se ihan mahdotonta ole…
KIERRÄTTÄMINEN OMASSA PERHEESSÄ
En ole päässyt omassa perheessäni tavoitteisin kierrättää kaikkia materiaaleja, vaikka itse erittelen ahkerasti mm. muovit, pahvit, biojätteen eri laareihin.
Kun on kaksi poikateiniä talossa, oman huoneen siivoaminen on jo suoritus. Kuukauden roskat menevät siis usein isoon jätesäkkiin. Olen antanut palautetta ja marmatan roskien erittelemisestä, mutta asenne ei ole teineillä kierrätykseen…No, bioroskat onnneksi menevät sinne minne kuuluu.
Olen siis ottanut joskus itse sen jätesäkin ja jaotellut pahvit, muovit ja suklaista jääneen metallin. Ennen joulua laitoin pojilta saaneen jätesäkin autotalliin, ja unohdin sen sinne…Tammikuussa löysin säkin autallista repaleisena. Hiiri oli käynyt siellä karkkijämillä, melkein rakentanut sinne pesän. Eli tämä kävi omaan nilkkaani…
En siis voi olla mikään jeesustelija kierrätyksen suhteen, mutta yritän näyttää esimerkkiä itse kierrättämällä ja siitä sanomalla omassa perheessäni…
Kierrätysasennetta on hyvä edistää kotona kuin kunnassakin!
Liikenteestä
Teemani paikallisliikenne sai tulta Facen keskusteluissa. Tunnin juna -hanke on keskusteluttanut jo pidemmän aikaa ja on yksi Salon vaaliteemoista. Myös joen lähelle suunniteltu keskustan kävelykatu on herättänyt tunteita puoleen ja toiseen.
Autoilusta ja joukkoliikenteestä
Salolaiset ovat tottuneet käyttämän autoa. Ja myönnän, että ilman niitä, minä ja miehenikään emme tulisi Salossa toimeen. Jos jonkin kerran on kuskattu lapsia harrasteisiin, kouluun ja käyty ostoksilla. Autolla on hyvä kulkea myös toiselle puolelle Saloa töihin ja luontoretkelle. Autoilu tulee myös halvemmaksi, jos kyytiläisiä on useita.
Olen kuitenkin miettinyt, että voisinko vähentää autoilua, voisivatko salolaiset vähentää autoilua? Esimerkiksi koulujen ja harrastepaikkojen parkkipaikat ruuhkautuvat etenkin arkiaamuisin ja iltaisin.
Autoilu tulee täällä luonnostaan, koska ei ole ollut muita vaihtoehtoja. Rakkaat saavat kyydin ovelle asti, un näin on aina tehty.
Voin sanoa, että "silloin aikoinaan", sillä itse kävin tokaluokkalaisena pianotunnilla kahden bussin vaihdolla. Joskus kävi niin, että aikuisia ei jäänyt vaihtopysäkillä ja minun piti nousta penkille, jotta ylettyisin summerinappiin. Ja joskus pysäkki meni tämän vuoksi ohi. Itsenäistyin jo aikaisin käyttämään julkisia ja toimimaan kaupungissa. Ja olen tökkinyt omiani käyttämään joskus julkisia, kun on ollut koiranilma ja muuta vaihtoehtoa ei ole.
Mutta, ehkä, ehkä jos bussit kulkisivat vähän iltapäivää pidempään ja viikonloppuna, niin ihmiset käyttäisivät Salon joukkoliikennettä enemmän. Olen kuuluttanut, että keskusta piristyisi, jos julkinen liikenne kulkisi aikaan, jolloin ihmiset liikkuvat.
Salon Vihreät ovat tehneet hienoa työtä paikallisliikenteen kehittämisen eteen. FiksuSalo on ottanut paikallisliikenteen kehittämisen yhdeksi alueekseen ja ilta- ja viikonloppuliikenteen kehittämistä on jo suunniteltu tietyille Paikkulinjoille. Odotan, mitä tapahtuu...Ja tietenkin haluaisin olla näkemässä läheltä/päättämässä, mitä Saloon tehdään tämän asian tiimoilla.
Kävelykadulle kyllä ja ei
Monet autolliset ovat kavahtaneet myös keskikaupungin kävelykatuhanketta. Minne autot jätettäisiin? Onko niin, että keskustasta ei haluta viihtyisää? Pääasia on, että päästään lähelle - ja autolla.
Uskon, että paikallisliikenteen kehittäminen auttaisi myös yritysten ja kulttuuri-instanssien toimintaa.
Eivätköhän innovatiiviset salolaiset keksi keinot!
Tunnin juna vastaan ja puolesta
Eräässä some-keskustelussa tuli ilmi, että Salosta ei pääse aamuvarhaisella Turkuun kuin bussilla. Lipun kuukausihinta vei ison osan pienestä palkasta. Saisiko tähän muutosta?
Vaikuttaisiko junaradan kehittäminen työmatkan hinnan alentamiseen ja vähentäisikö se työmatkan aikaa Turkuun tai Helsinkiin menevälle/tulevalle? Ketä se hyödyttäisi?
Tunnin juna Turusta Helsinkiin ja vanhan asuinalueen jyrääminen alas. Tämä on vaikea asia ja minäkin olin aluksi Tunnin junaa vastaan.
Mutta sitten on puhuttu oikoradasta tai "lättähattujen" paluusta Saloon. Jos näin tapahtuu - siitä tulee iso, pitkä ja kallis hanke. Mutta ehkä se olisi hyödyksi meille taviksille?
En osaa sanoa Tunnin junasta juuta enkä jaata. Tunnin juna todennäköisesti tulee ja toiveena on, että Salo pitää puolensa siitä, että sille tulee siitä enemmän etuja kuin haittoja. Niin, että me tavalliset salolaiset saisimme siltä jotakin.
Lopuksi: joukkoliikenteen käyttö on luonnon kannanalta ekologisempaa kuin tuhansien kumirenkaiden käyttö lyhyillä matkoilla.
Salon koulutuksesta ja koulunkäynnistä
Salo voi olla ylpeä, että sillä on koulutusta tarjolla ja se on luonut paljon koulutuspaikkoja myös aikuisille. Esimerkiksi lukio, ammattikoulu ja kansalaisopisto siivittävät tietä Salon koulutuksen areenalla. Koulutuspaikat luovat myös työpaikkoja, kuten myös itselleni.
Ylen tekemän kuntatutkan mukaan (Yle 14.5.2021) peruskouluun oli Salossa laitettu vähemmän rahaa kuin monessa muussa kunnassa. 8. - 9. luokkalaisten hyvinvointitutkimuksen osa oli kokenut koulukiusaamista ja psykologin saamisen ongelmia enemmän kuin kunnissa keskimäärin. Myös nuoret aikuiset olivat jääneet koulutuksen ulkopuolelle muita enemmän. Voisimmeko parantaa asiaa tulevalla istuntokaudella?
Ylistys koulutukselle
Olen itse opiskellut paljon. Käynyt lukion, ammattikoulut ja yliopistotutkinnon. Koulutus on tuonut minulle töitä. Olen nyt myös töissä opettajana.
En voi väheksyä myöskään kunnallisen sivistystyön merkitystä. Olen itse opiskellut kansalaisopistossa kieliä ja eri oppiaineita. Kun halusin tietylle alalle opiskelemaan, enkä päässyt, menin opiskelemaan kansalasiopistoon ja sain lisäpisteitä uudelleen pyrkiessäni.
Myös Salossa on mahdollista opiskella monella tasolla ja se on hieno asia. Täällä on tuettu hyvällä otteella myös yrittäjäkoulutusta. Myös työttömille ja maahanmuuttajille on myös koulutusta enemmän kuin jossakin muussa kunnassa.
Mutta...peruskoulun tilanne..
Salossa on korjattu useita koulurakennuksia ja korjataan edelleen. Valitettavasti itse opetukseen ja koululaisten hyvinvointiin ei ole satsattu niin hyvin kuin olisi voitu.
Olen itse ollut alakouluissa töissä naapurikunnissa ja huomannut, että Salossa sijaisina ovat toimineet usein ohjaajat. Ohjaajan tehtävänä on auttaa usein esimerkiksi erityistukea tarvitsevia lapsia, mutta ollessaan opettajan sijaisena he eivät voi toimia ohjaajina. Tämä on kunnan kannalta taloudellista, mutta oppilaiden näkökulmasta lyhytnäköistä.
Jossakin vaiheessa täällä oli resurssiopettaja, jotka olivat tietyssä koulussa ja tunsi oppilaat. Nyt heitä ei ole.
Voisiko tähän tehdä muutosta?
Koronan jälkeen
Etäopetusta on annettu nyt useaan otteeseen ja voin itse opettajana sanoa, että kaikki peruskoulun oppilaat eivät sovi etäopetukseen. Omien poikienikaan tietotaso ei ole samalla tasolla kuin olisi saatu lähiopetuksessa.
Miten korjaamme koronan jäljet?
Eräs erityisopettajatuttavani kertoi, että koronan ajan etäopetus on heikentänyt alakoulussa etenkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tietotasoa ja koulumotivaatiota.
Tiedän, että ammattikoulun puolella on jo monta pudokasta, jotka ovat luovuttaneet opiskelun etäopetuksen vuoksi.
Meitä odottaa koronan jälkeen iso ja likainen koulutuspyykki. Miten Salo aikoo hoitaa sen?
Nyt ehkä pitäisi tehdä arvio siitä, mitä lisäresursseja kouluissa tarvitaan koronan niittämien tietoaukkojen ja motivaatio-ongelmien ratkaisemiseksi.
Myös nuorten hyvinvointiin pitää kiinnittää huomiota.
Kuunnelkaa opettajia ja koulun henkilökuntaa!
Pakolliset toisen asteen opinnot...
Entä toisen asteen pakolliset opinnot peruskoulun jälkeen?
Miten pidämme huolta siitä, että motivaatio yläkoululaisten koulunkäyntimotivaatio ei koronan aikana ole huonontunut niin, että nuoret eivät kiinnostu peruskoulun jälkeisistä, pakollisista toisen asteen opinnoista?
Onko Salossa nyt vaihtoehtoisia koulutuspaikkoja niille oppilaille, jotka eivät kykene heti etäopetuksen jälkeen toisen asteen opintoihin?
-> Salossa ei ole kymppiluokkaa, vaan VALMA - onko VALMA-paikkoja tarpeeksi?
Mitä teemme nuorille aikuisille eli pudokkaille, jotka ovat keskeyttäneet opintonsa?
No, tästä tuli nyt pitkä saarna, mutta
TIEDÄN, ETTÄ ASIALLE PITÄÄ TEHDÄ JOTAKIN.
Lapsissamme ja nuorissamme on tulevaisuus!
Nuorten ja muiden hyvinvointi
Katsoin juuri Turun Vihreiden etäkeskustelua "Hyvinvointi ja vähävaraisuus" -teemalla ja sieltä nousi hyviä ajatuksia, jotka voisivat toimia Salossa.
Kun joku kuuntelee..
Etäily on vähentänyt harrasteita ja olen huomannut, että omassa perheessänikin (myös minä) viihdymme paljon ruudun äärellä. Oletan, että monella muullakin liikkuminen on vähentynyt tänä koronavuotena.
Ja minun pitäisi jutella pojilleni enemmän ja antaa positiivista palautetta...
Korona-aikana nuorten ahdistuneisuus ja yksinäisyys ovat lisääntyneet. Nuoret tarvitsevat aikuista, jolle keskustella.
Joissakin kunnissa on tehty ratkaisuja, joita voisimme täällä Salossakin käyttää jatkossa. Kaarinassa terveydenhoitaja oli pitänyt chattia etäpäivien aikana, joka oli ollut menestys. Chat tutun aikuisen kanssa varmasti toimii. Hän voisi olla myös muu kuin terveydenhoitaja - nuorisotyöntekijä, avustaja koulusta.
Ehdotin "Ota Kantaa" - sovelluksessa, että Salo käyttäisi 100 000 euroa lasten ja nuorten hyvinvointiin.
Mielenterveys
Tämän päivän keskustelussa tuli hyvin esille se, että mielenterveyspalveluiisa ovat koronan aikana jonot pidentyneet.
Salossa on myös lähes jatkuva haku lapsi- ja perhetyön tehtäviin.
Se kertoo siitä, että alalla on nyt paljon töitä/asiakkaita ja ala on monelle työntekijälle kuormittava.
Eikä välttämättä mene paremmin myöskään aikuisten sosiaalipalvelujen puolella.
Mitä Salo voisi tehdä tälle asialle? Palkata lisää henkilökuntaa?
Entä hyvinvoinnin ja harrasteiden ylläpitäminen ja saatavuus?
Kaikilla nuorilla tulisi olla mahdollisuus ainakin yhteen harrastukseen.
Harrasteet pitävät usein hyvinvointia yllä. Harrastaminen on ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä.
Mielestäni tämä koskee myös aikuisia.
Salo on tehnyt hyvää työtä - Lataa liikettä - kortti nuorille on hieno keksintö.
Huomasin kuitenkin omieni kohdalla, että Lataa liikettä - liikuntapaikkoihin kulkeminen- tai sieltä pois pääseminen - koettiin ongelmana. Eivätkä teinit välttämättä halua tulla vanhemman kyydillä. Ja nyt olen jotenkin luovuttanut, kun on korona ja...
Kaikki lapset eivät kuitenkaan harrasta liikuntaa ja olisi hyvä, jos kaupunki voisi antaa enemmän mahdollisuuksia kokeilla myös taiteen ja kulttuurin puolelta vaihtoehtoja.
Voisiko myös kyliin tulla nykyistä enemmän harrastemahdollisuuksia? Nyt harrasteet eivät ole välttämättä saatavilla kaikille.
Toivon, että myös aikuiset ja vanhukset saisivat virikkeitä elämään, mahdollisuuksia harrasteisiin ja niiden kautta myös ihmiskontakteja. Miten voisimme kehittää tätä?
Salossa on suvaitsevuutta ja auttamisen halua
Kampaajani sanoi alkavansa tukivanhemmaksi. Hienoa!
Uskon, että lapselle ja hänen perheelleen, kuin myös kampaajalleni, tämä tuo uutta ja antaa paljon.
Sain tänään kuulla , että Salossa on jokin taho, joka järjestää maahanmuuttajille suomalaisia ystäviä.
On vaikea ymmärtää, mutta eräs kurssilaiseni oli saanut viestin, että saa suomalaisen ystävän, mutta ei ollut osannut kommunikoida viestillä.
Lisäksi häntä pyydettiin soittamaan numeroon, mutta hän ei uskaltanut. Se pahuksen suomen kieli...
Mutta miten iloinen hän olikaan asiasta, siitä, että hän ymmärtää kohta paremmin kulttuuriamme ja tapaamalla suomalaista hän oppii suomea! ( Otin selvää, että ainakin Salon seurakunta ja MLL järjestävät ystäviä maahanmuuttajille.)
Ymmärretään toisiamme, huolehditaan toisistamme. Kotona ja Salossa
Vanhusten ja perheiden köyhyys
- ehdotuksia ruoka-apuun
Tänään on taas uutisissa mainittiin, että useat vanhukset ovat velkataakassa, kun korona-aikana heille ei ole töitä. Luin edellisestä Salon seurakuntasanomista tarinoita vähävaraisista vanhuksista ja ne koskettivat. Lisäksi on paljon muita ryhmiä, jotka kärsivät koronan aiheuttamien tulojen menetyksistä. Mietin, että voisiko kaupunki ja kauppiaat yrittää auttaa - ei rahallisesti - vaan tukemalla eli ruoan antamisella.
Pizzahaaste 21 Salossa
Ajankohtaista tuli juuri tämän blogikirjoitukseni jälkeen! Salolaiset yrittäjät ja yksityiset henkilöt ovat lähteneet tukemaan koronan kourissa olevia yrittäjiä ja vähävaraisia lahjoittamalla lahjakortteja ravintoloihin. Tämä on asia, joka on yhteen hiileen puhaltamista vähävaraisten ja korona-ajan ahdingon tuoman tilanteen korjaamista ravintoloiden näkökulmalta.
Salossa on paljon myös yhdistyksiä, jotka tekevät työtä parantaakseen vähävaraisten asemaa: Anna tukesi ry, ViaDia Salo ja Apua ja ystäviä arkeen.
Kunnan ylijäämäruoat käyttöön
Olin viime keväänä naapurikunnassa töissä ja katsoin, kun eläkeläinen tuli hakemaan rollaattorillaan ruokaa koulun keittiön takaovesta. Hän sai koululta ylijäänyttä ruokaa kotiinsa. Voisiko täällä Salossa myös hyödyntää lounaan jälkeen jäänyttä ruokaa, joka muuten heitettäisiin ehkä roskikseen.
Salon kaupunki on kunnostautunut useissa kouluissa ja päiväkodeissa tarkkaan ruoan säätelyyn, mutta tiedän, että näin ei ole kaikkialla ja joka pisteessä. Se riippuu myös siitä, mitä on tarjolla ja onko flunssakausi tms.
Onnistuisiko yhteistyö eri tahojen kanssa? Kaupunki, seurakunta ja vähävaraisia auttavat järjestöt tietävät, ketkä ovat kaikkein tiukimmilla. Kerättäisiin tiedot vähävaraisista, jotka saisivat mennä hakemaan jämäruokaa kaupungin jonkin pisteen keittiön takaovelta. Tämä olisi ekologista. Ekologisempaa kuin se, että ruokaa heitetään roskiin.
Tiedän, että ruokaa ei jää joka päivä. Mutta olisiko keittiön väellä joustoa siihen, että soittaisivat valitulle henkilölle, jos ruokaa jää? Olen varma, että joku järjestelmä on mahdollinen, jos tätä halutaan.
Kauppiaat ruokakummeiksi?
Kaupoissa myydään ruokaa usein alehintaan, kun viimeinen päivämäärä lähestyy. Ruokaa menee myös roskiin, kun kaikki keltaisella tai punaisella lapulla olevat tuotteet eivät tule myydyksi.
Olisiko mahdollista, että marketit osallistuisivat vähävaraisten auttamiseen ruokakummeina. He voisivat antaa vähävaraisille ruokaa, joka on vielä syömäkelpoista.
No, #salopizzahaaste21 -projektissa ruokakummius toteutui jollakin tasolla, sillä siinä yritykset ja yksityiset ovat ostaneet ravintoloista lahjakortteja vähävaraisille.
Ruokakummius on ja olisi myös tulevaisuudessa yhteisöllinen ja ekologinen teko.
Työllisyyden kuntakokeilusta
Salon kaupunki siirtyy 1.3 alkaen työttömille työnhakijoille ohjausta, jossa työnhakijat saavat omaohjaajan työnhakuunsa. Hienoa!
Minulla on pätkätyöläisenä kokemusta TE-palveluista, että työnhakuvirkailijat ovat vaihtuneet ja olen joutunut kertaamaan omat asiani ja työtilanteeni jokaiselle erikseen. Välttämättä asioihini ei ole perehdytty, vaan virkailija on ehdottanut (tai jopa painostanu) esimerkiksi hakautumaan töihin, mihin minulle ei ole mitään asiaa.
Toivon, että omaohjaajilla olisi aikaa perehtyä työttömän työnhakijan tilanteeseen niin, että se auttaisi motivoimaan työn tai koulutuksen hakuun. Myös kotouttamisen kannalta olisi hienoa, jos ohjaajat pystyisivät kunnolla paneutumaan asiakkaansa osaamiseen ja taustaan.
Olen ylpeä, että Salo on lähtenyt hankkeeseen mukaan. Toivottavasti siitä saadaan hyviä tuloksia!
Osta Salosta - säästä luontoa
16.02.2021
Salon yritykset ovat markkinoineet Salkkarin sivuilla sloganilla "Osta Salosta". Se on fiksua. Kun me ostajat ottaisimme sen todesta. Slogan muistuttaa minua siitä, että Saloa ja kuntalaisia täytyisi tukea. Ja yritän tehdä sitä myös.
Komposti jäässä
08.02.2021
Kompostini on talviunessa. Syvässä sellaisessa.
Kierrätys ja ostaminen
01.02.2021
Kun on kaksi samanikäistä poikaa ja rahatilanne ei pätkätyöni takia ole aina hyvä, kierrätys on ollut ehdotonta. Olen osallistunut ekologiseen kiertokulkuun ilman henkselin paukutuksia. Kierrätys on ollut itsestään selvää ja se ei hävetä. Tiedän, että monet toimivat näin.
Ajatuksia
28.01.2021