VAALIT
KUNTAVAALIT 2025
KOULUTUS JA NUORTEN HYVINVOINTI
Toisen asteen koulua käyneiden kaksospoikieni kautta olen yhä tietoinen Salon koulujen tilanteesta. Äidin näkökulma on tietenkin erilainen kuin opettajan. Olen kuitenkin haastatellut opettajia ja joitakin asioita on tullut esiin ja ne ovat vaaliteemoissani mukana
HARJOITTELUPAIKKOJEN HAKUUN LISÄÄ APUA
Toisen asteen opintoihin ja etenkin ammattikolutukseen kuuluvat harjoittelupaikat. Harjoittelupaikan saaminen ei tietyillä aloilla ole kuitenkaan ole niin helppoa kuin voisi olettaa.
Työelämä ja yrittäjyys vaativat tehokkuutta ja jollakin tavalla ymmärrän myös työantajan näkökulman. MUTTA opiskelijan näkökulmasta harjoittelupaikka on tärkeä, jotta saa konkreettista oppia alansa töistä.
Nyt joidenkin opiskelijoiden on ollut hankala saada oman alansa harjoittelupaikka Salosta. Jos ei saa harjoittelu paikkaa, se voi viedä motivaatiota opiskelemiseen ja opiskeluaika voi pidentyä tai jopa jäädä kesken.
Olisiko mahdollista kehittää opinto-ohjausta? Harjoittelupaikan haku jää nyt joskus liikaa opiskelijan vastuulle. Monet nuoret tarvitsevat apua harjoittelupaikan hakemiseen, varsinkin, jos niitä ei ole paljon tarjolla Salossa.
Olisiko mahdollista kehittää opinto-ohjausta ja kaupungin yhteystyötä edelleen yritysten kanssa, niin että opiskelijat saavat tukea tätä päivää enemmän.
Toisaalta nuorten työllistymiseen vaikuttaa myös se, että yritysten palkkatuki kaupungilta poistui ja tämä oli kyllä tyhmä päätös nuorten kannalta. Onko mahdollista kehittää työllistämispalvelua nuorille nyt, kun työpalvelu on siirtynyt kaupungille?
Yhteistyö kaupungin koulujen, yritysten ja työllistämispalveluiden kanssa on välttämätöntä.
VARHA WILMAAN
Toisen asteen opiskelijat ovat tottuneet käyttämään Wilmaa ja aiemmin terveys- ja sosiaalipalvelut oli sitä kautta saatavilla.
Nyt, kun ollaan menty Varhaan, Wilmasta ei pääse enää Varhan palveluihin Salossa.
Osa Varsinais-Suomen kunnista on ottanut nuorille suunnattuihin Varhan palveluihin pääsyn Wilman yhteyteen ( Esim. Turku ja Raisio). Toivoisin, että Salo ottaisi saman käytännön.
Olen kuullut opettajia, jotka ovat huolestuneita oppilaista, jotka eivät kykene itsenäisesti ottamaan yhteyttä Varhaan, vaikka terveys sen vaatisi. Kaikki nuoret eivät ole itsenäisiä ja jos nuori ei voi hyvin, jaksaako hän etsiä itse palveluja Varhasta.
Perusteena Wilman kautta yhteyden ottamista Varhaan on, että nuori on tottunut käyttämään Wilmaa.
KUN WILMASTA ON PÄÄSY VARHAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIHIN, SAATTAA KOULUPUDOKKAIDEN MÄÄRÄ VÄHENTYÄ.
OPINTO-ohjaajia ja erityisopettajia lisää?
Eilen 3.4 olin OAJ:n vaalipaneelissa ja siellä tuli hyvin esille, että isoissa kouluissa kaivataan pienryhmiä ja toisen asteen opintoihin yksilöllisempää opinto-ohjausta.
Isojen koulujen haasteena on, että yhdellä erityisopettajalla ja opinto-ohjaajalla saattaa oilla paljon tuettavia oppilaita.
Jos halutaan opiskelurauhaa ja tuetaan erilaisia oppijoita, pienryhmät auttaisivat keskittymään opintoihin. Tätä varten tarvittaisiin tientenkin henkilökuntaa.
Opintojen kekeytymistä voisi vähentää se, että opinto-ohjaajalla olisi aikaa suunnitella henkilökohtaisesti yhdessä oppilaan kanssa opintojen suorittamista. Salon lukio on tällä hetkellä niin suuri, että opintojen yksilölliseen suunnitteluun ei opolla jää välttämättä aikaa.
Saataisiinko Salon lukioon vielä yksi opinto-ohjaana?
Kyläkoulut kyllä vai ei
Kyläkoulut ovat olleet kylille elinehto. Lasten väheneminen kylistä, opetussuunnitelman muutokset ja opiskelun vaativuus ovat kuitenkin tekijöitä, jotka ovat muuttuneet vuosien saatossa
Olen itse sijaistanut opettajana monessa kyläkoulussa ja olen nähnyt, että kyläkoulu voi toimia hienosti. Osalla pienen koulun opettajista oli myös erityisopettajan pätevyys, joka auttoi opetuksen eriyttämistä tukea tarvitseville oppilaille.
Sijaistin myös paikoissa, joissa opettajat vaihtuvat, sijaisia oli ollut paljon, kun opettaja ei voinut hyvin ja oli jatkuvasti sairaslomalla,vanhemmat olivat tyytymättömiä, erityisoppilaat eivät olleet saaneet tukea...
Kyläkoulun opettajalta vaaditaan tietynlaista elämäntapa-ajattelua. Vastuuna on kantaa usean ikäluokan oppilaan kasvatus ja opetus ja alkutaival jatkuu yläkouluun. Siihen tarvitaan antaumusta ja paljon työtä.
Opetussuunitelmaan on asetettu tavoitteet ja oppilaiden tulee osata tietyt asiat, kun he siirtyvät yläkouluun. Lukeminen, kirjoittaminen ja laskeminen eli perusopinnot ovat periaatteessa 1. ja 2. luokan tavoitteena, jotka sinänsä on mahdollista toteteuttaa samassa luokassa. Mutta jo kolmannelta luokalta alkaen vaaditaan oppilaalta jo hieman itsenäistä ajattelua
Olen opettanut lapsia, joiden luku- ja kirjoitustaito on tuottanut haasteita 3. - ja 4. luokalla. Kylkouluissa pitää siis olla tarpeeksi henkilökuntaa ja erityistä tukea sitä tarvitseville.
Kierrätystä ja iltavuorobusseja
Kerroin muutama viikko sitten, että kouluissa heitetään ruokaa roskiin..
Muistan, kun olin opettajana eräässä Lohjan koulussa ja siellä kävivät iäkkäät ihmiset hakemassa päivän jälkeen ja kouluruokailun päätyttyä hakemassa hävikkiruokaa.
Hygieniasyistä tämä ei välttämättä enää onnistu ( vastuu siitä, että ruoan kylmäketju katkeaa jne..)
Mutta olen ehdottanut, että yhdistykset voisivat toimia välittäjänä, kun ruoan tarve ovat niiden jakopaikoissa lisääntyneet vuoden alusta.
Ja nyt minua ja muita kierrätyksen nimeen huutavia on kuultu: Kaupunki aloittaa yhteistyön SPR:n kanssa eli SPR hakee ja vie hävikkiruoan eteenpäin sitä tarvitseville.
Kun kaupunki vielä suosisi roskiksia eri jätteille nykyistä paremmin,..
JULKINEN LIIKENNE JA sen LIPPUJEN HINNAT OVAT ARVOVALINTA
Olen jo aiemmin ollut julkisen liikenteen puolustaja ja olen sitä yhä.
Salossa on PAIKKU-liikenne ja kulkee erityisesti alakoulujen päiväaikojen mukaan eli ns. koulubussikyytinä. Aikataulut ovat tosin laajentuneet, joillakin linjoilla kokeillaan iltavuoroja. Kesäisin on ollut ilmainen kuljetus kuukauden ajan, mikä on ollut hienoa. Voisiko julkista liikennettä edelleen kehittää?
Asun itse noin kuuden kilometrin päässä keskustassa ja talvella keskustaan käveleminen räntäsateessa iltaisin tai viikonloppuisin ole mielekästä. Auto on lähes pakko olla.
Busseja ei kulje iltaisin tai viikonloppuisin. Oletan, että keskustan yrittäjille julkisen liikenteen suunnittelu myös ilta- viikonloppukäyttöön toisi lisää asiakkaita. Myös tänne tulevalle turistille ilta- ja viikonloppuliikenne olisi tervetullut.
Joissakin kunnissa on ollut ns. kutsuliikennejärjestelmä syrjäisemmille seuduille. Tätä kannattaisi kehittää edelleen myös Salossa.
Kun puhutaan vetovoimaisuudesta – julkinen liikenne on yksi, jolla sitä saadaan.
Nuoret ja julkinen liikenne
Salon koulujen edessä on aamuisin autojen letkat, kun vanhemmat tuovat lapsiaan kouluun. Tähän on täällä valitettavasti totuttu.
Myös väärin pysäköidyt nuorten mopoautot/mönkijät ovat olleet keskustelun aiheena, koska parkkeja on liian vähän opistojen pihoilla.
Kun julkinen liikenne olisi suunniteltu paremmin nuoria varten, tämä ongelma voisi olla ratkaistu. Valitettavasti bussit eivät kulje usein ja esim. lukion aikataulun mukaan, parkkipaikat täyttyvät. Nyt on Salossa joitakin linjoja saatu ilta-aikaan Nuorisotalolle, jossa on ollut iltaisin ajoittain hiljaista. Tasa-arvoisesti olisi mukava saada myös muualle liikennettä iltaan ja erityisesti ne nuoret, joilla ei ole ajokorttia, nuorten pariin.
Illalla nuoria pitää kuskata harrasteisiin ja autoliikettä harrastepaikkojen ympärillä on ruuhkaksi asti, koska julkista liikennettä ei ole. Ymmärrettävästi autoruuhkat pienenisivät, jos liikenne suunniteltaisiin nykyistä useampia käyttäjäryhmiä ( kuten nuoria) ajatellen.
Lippujen hinnat ovat vaihdelleet vuosien mukaan ja Salossa nuoret ovat tottuneet käyttämään mopoja ja mopoautoja/mönkijöitä, koska haja-asutusalueita on laajalla Salon alueellisella pinta-alalla.
MUTTA, on myös niitä nuoria, jotka eivät halua mopoa tai perheellä ei ole resursseja hankkia mönkijää kulkuvälineeksi.
Salossa on päätetty, että 16 - 1 7 -vuotiaat kuuluvat kuukausilipun osalta aikuisten lippuluokkaan ( 65€) ja mobiililipun osalta 17-vuotias on sen mukaan aikuinen (3€ eli meno-paluu olisi 6€)
Opiskelija saa Kelan matkaetuuden yli 6 km matkalta eli kaikki 16-17 -vuotiaan alle 6 kilometrin säteellä joutuvat maksamaan aikuisen hinnan kuukausikortista. Monessa kunnassa kaikissa bussilipuissa lasten liput ovat alle 18-vuotiaille.
EIKÖ OLISI AIKA TUKEA NUORIA KÄYTTÄMÄÄN JULKISTA LIIKENNETTÄ REITTEJÄ SUUNNITTELEMALLA JA LIPPUJEN HINNOILLA?
TUNNIN JUNA KESKUSTELU – entä PAIKKU?
Tänne ollaan kaavailtu uutta junarataa, joka lisää junan käyttöä. On myös uumoiltu, että tänne tullaan töihin muualta tunnin junan myötä. Jos junat kulkevat iltaisin ja viikonloppuisin, miten ihmiset pääsevät juna-asemalta kotiinsa, kun julkista liikennettä ei ole.
Julkista liikennettä tulisi myös kehittää tunninjunaa ajateltaessa.
Julkinen liikenne se on palveluna yksi alueen elinvoiman ylläpitäjä.
IIltabussivuorot ehkä tulevaisuutta
Olen koko täällä asumisen ajan puhunut, että ilta- ja viikonloppuliikenne pitäisi saada Saloon, Nyt vihdoin Salon valtuustossa on tehty aloite ilta- ja viikonloppuvuoroista ja Vihreät tietenkin etunenässä. KIITOS SIITÄ..Ehkä joku päivä se on totta! Maksuton kesän Paikku-liikenne jatkuu, mikä tietenkin on positiivista salolaisten ja turistienkin näkökulmasta.
Taide vrs liikunta ei ole oikea lähtökohta
Kulttuuri ja liikunta laitetaan valitettavan usein yleisessä keskustelussa vastakkain.
Itse allekirjoitin nimeni "Sakset seis" - adressiin hallituksen kulttuurialan leikkauksia vastaan,
Salo on saanut kulttuuritoimen johtajan ja kiitos siitä. Voimme ylläpitää Salossa aktiivista yhä kulttuurielämää ojentamalla käsi taide- ja kulttuurialan ammattilaisille ja tukemalla heitä/niitä. Mutta myös urheilu ja liikunta ovat tärkeitä hyvinvointimme ylläpitäjänä. Sekä taide- ja kulttuuri että urheilu/liikunta luovat elämyksiä, pitävät yllä yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia.
Ollessani vapaa-ajan lautakunnan varajäsenenä Salossa olen seurannut aktiivisesti keskustelua mm. kulttuuri- ja mm. jäähallihankkeiden edistymisestä. Vapaaehtoisten kulttuuriluotsitoiminta on Salossa myös hienoa.
Itse jääkiekkoäitinä pojilleni aiemmin olleena olen puolustanut jäähallihanketta (mieheni kiekkoilee vielä tänä päivänäkin ja se on vaihtoehtona hänen sohvalla istuskelulleen).
Tutkimusten ja kokemuksen mukaan liikuntaharrastus edistää hyvinvointia kuin taideharrastuksetkin. Kun hallituksen sakset leikkaavat tukiaan yhdistyksiltä, jää kaupungille vastuu siitä, että se tukee paikallista kulttuurielämää entistä enemmän.
Valitettavasti osassa keskustelua kuuluu kulttuurin ja liikunnan vastakkainasettelu. Se ei kuitenkaan ole hyvä lähtökohta.
Kummankin tukeminen ja olemassaolo ovat kaupungille vetovoimatekijöinä ja toimivat hyvinvoinnin ylläpitäjinä ja edistäjinä.
Ympäristö ja ihmiset
Jatkan edelleen samoilla vaaliteemoilla, kun aiemmin. Haluan, että kuntalaisilla on tasa-arvoiset mahdollisuuden saada palveluita, heitä kuunnellaan ja Salon ainutlaatuuutta arvostetaaan. Salon luonnon monimuotioisuutta tulee suojella ja ylläpitää, Salon kulttuuriperintö on ainutlaatuista ja siitä tulee pitää huolta. Vapaa-ajanpalveluita tulee ylläpitää monelta kantilta ja koulutus pitää olla tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla.
Vaalien tukijana ja toimihenkilönä
Tulin Salon Seudun Vihreisiin 2021 ja olen ilokseni saanut tavata ja tutustua muihin poliitikkoihin, keskustella heidän kanssan ja kuunnella ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä näkökulmia. Olen ollut myös vaalitoimijana teltoilla ja flaikuttajana eri vaaleissa ja tuttu näky myös vaalitoimitsijana äänestyspäivänä.
Alla on kuvia joistakin tapahtumista ja kohtaamisista.
Maria Ohisalo, Ville Niinistö ja puheenjohtaja Sofia Virta ( joka tuli Saloon flaikuttamaan euparlamenttivaalien aikaan) ovat tuoneet tänne Saloon ja Turkuun tietoa, mitä poliittisissa toimielimissä tapahtuu ja mistä keskustellaan Euroopassa.
Salon Seudun Vihreiden jäsenyyden lisäksi olen ollut Varsinais-Suomen Vihreissä piirin jäsenenä (Kari Saarisen kanssa). Olin tsemppaamassa Niina Ratilaista ja Ville Niinistöä europarlamenttivaaleissa 2024 ja oli ilo tavata presidenttivaalikiertueella 2023 Pekka Haavisto Salossa ja Turussa. Syksyn puoluepäivät ovat myös "me henkeä" ylläpitävä tapahtuma ( kuva ylhäällä Varsinais-Suomen Vihreistä edustajista)
Seurakuntavaalit 8. - 12.11 (ennakkoäänestys) vaalipäivä: 20.11.22
Seurakunta-
vaaliteemani
Yksinäisyyden ja syrjäytymisen torjunta
Kirkon tehtävänä on huolehtia kaikista ikään, sukupuoleen tai asuinpaikkaan katsomatta.
Olen huolissani erityisesti vanhusten yksinäisyydestä ja uskonto on monelle iäkkäälle tärkeää.
Toisaalta yksinäistyyttä voi ihminen kokea myös kriisitilanteessa tai kiusattuna, eikä se ole ikään sidottua. Kirkon tehtävänä on huolehtia kaikista.
Toivon, että Salon seurakunta pystyy saavuttamaan yksinäiset, joille seurakunta voi tarjota tukea. Tiedän, että kirkolla on palveluja ja vertaistukiryhmiä, jonka kautta ihminen saa apua. Pidetään niistä kiinni.
Seurakunnan toiminta ja puitteet
Kirkolla on paljon toimintaa ja tapahtumia.
Toivon, että jatkossakin pyhäkoulut, lukupiirit "äiti- ja perhepiirit" ja erilaiset lapsille, nuorille, tai työikäiselle suunnatut kerhot pystyvät toimimaan.
Myös hiljentymisen mahdollisuudet yhdessä, kuten erilaisten Raamatun lukupiirien ja retriittien muodossa, on ylläpidettävä.
Toivoisin, että kirkko parantaisi viestintää, jotta yhä usemmat voisivat osallistua tapahtumiin ja toimintaa.
Tärkeiden perhetapahtumien ylläpidollle on tärkeää, että seurakunnalla on hyvät puittteet.
Seurakunnalla pitää olla tarpeeksi henkilökuntaa, jotta asiat hoituvat ja ihmiset saavat apua.
Seurakunnan rakennuksista, kirkoista ja seurakunnan tiloista pitää pitää huolta. Myös leirikeskukset pitää huoltaa, jotta ne eivät rapistu.
Hienoa, että nyt ollaan saamassa uusi seurakuntakeskus Salon seurakunnalle.
Puitteet pitää olla kunnossa, jotta voi toimia.
Nykyaika ja kestävä kehitys
Korona on tuonut jumalanpalvelukset verkkon ja televisioon.
On tärkeää, että kirkko elää ajassamme ja henkilökunta pystyy huomioimaan eri tilanteet.
Olen ollut kiitollinen, että Salon seurakunta on huomioinut ihmiset myös taiteen keinoin. Kesällä musiikki soi Salon kirkoissa. Tällaiset teemat voivat tuoda kirkkoon myös heitä, jotka eivät muuten kirkossa kävisi.
Haluan, että jatkossakin seurakunta kuuntelee seurakuntalaisiaan, elää ajassa, mutta toimii kuitenkin perinteiden mukaan.
Haluan suosia ammattilaisia, jotka kykenevät huomioimaan tämän ajan, mutta myös perinteet.
Hienoa, että Uskelan kirkon nettimessun rukouksessa (9.10.22) otettin kantaa ympäristökatastrofiin.
Kirkolla on oma ilmasto-ohjelmansa ja se on tärkeä asia.
Toivon, että Salon seurakunnassa seurataan tätä näkökulmaa, ollaan valmiita muutokseen ja tehdään päätösiä ilmastotavoitteen mukaan.
Minä seurakunta-
vaaliehdokkaana
Haluan olla mukana päättämässä yhteisistä asioista.
Olen perinyt uskonnollisuuden mummiltani ja äidiltäni. Varsinkin sodan aikaisen mummini sukupolven lohtuna ovat olleet Jumala ja ison perheen kasvatusoppina Jeesuksen opit, kun miehet ovat olleet sodassa ja vaimot ovat jääneet isojen perheiden ja karjan kanssa kotiin.
Uskontomme on ollut pilarimme, ilomme ja lohtumme.
Voin sanoa, että en ole hän, joka on joka viikonloppu kirkossa kuuntelemassa Jumalan sanaa. Uskonnosta on tullut henkilökohtaista minulle, henkilökohtaisempaa kuin mummilleni.
Joskus sunnutaisin syön aamupalan ja hörpin kahvia ja kuuntelen saarnaa ja sanoja television kautta. Kun on ollut jumalanpalveluksessa kirkossa, tietää, miltä tuntuu, kun yhdessä laulaa virsiä ja kun käy ehtoollisella.
Tiedän kuitenkin, että Salon seurakunnan tehtävä on yhä sama kuin mitä seurakunnilla on aina ollut ja pidän sitä tärkeänä ja haluan olla mukana edesauttamassa päätöksissä. Pelkkä jumalanpalvelus televisiossa ei riitä kaikissa kirkon tehtävissä, asioissa.
USKONTO
Luterilainen uskontomme on osana perinteitä.
Juhlapyhät ja suvun yhteiset hetket tulevat mieleen omassa kokemuksessani. Se, kun nuorena luin jouluevankeliumin muiden kuunnellessa.
Mieleeni on jäänyt myös muisto, kun olen vällyjen alla hevosreen kyydissä mennyt joulukirkkoon. Valot, virret, rukoukset, puhe, yhdessäolo.
Ehkä sen vuoksi nautin yhä jouluna rauhasta, kynttilästä, himmeästä valosta ja rauhallisesta joulumusiikista. Sen vuoksi olen ollut laulamassa joskus vanhoja joululauluja kirkossa.
Uskonto on myös koulumme opetuksessa ja olen myös itse opettanut uskontoa ala- ja yläkoulussa.
Toiminta kirkon parissa
Kävin nuorena isoskoulun ja olin aikoinani myös isosena. Jossakin vaiheessa lauloin kirkkokuorossa.
Olen ollut myös partiossa lapsena ja myöhemmin ohjaajan apuna ja toimintaan liittyy tietty kristillisyys ja toisten auttaminen.
Rippi- ja partiotoiminnassa nuotion ääressä laulaminen ja yhdessä rauhoittuminen ovat kertoneet hengen läsnäolosta.
Kirkkomusiikki
Gospel-ilta Uskelan kirkossa 28.8.22
Olen harrastanut nuorena pianonsoittoa, tutustunut klassiseen musiikkiin, saanut musiikista tukea eri elämäntilanteissa.
Kirkkomusiikki on kuulunut perheemme historiaan monella tasolla.
Kävin perukoulun musiikkiluokalla ja lauloin myös kirkkokuorossa.
Isäni löysi uuden vaimonsa kirkkokuorosta ja pääsi myöhemmin myös Viipurin Lauluveikkoihin tenoriksi. Matteuspassiot ja lukuisat konsertit kirkoissa ovat jättäneet minuun pysyvän jäljen.
Klassinen musiikki on ollut minulle henkireikä yön pimeinä tunteina, kun painajaiset piinaavat. Niistä huokuu uskonnollinen voima ja rauha.
.
Kirkko, opetus ja historia
Uskonnon ja etiikan opettajana eri ala- ja yläkouluissa olen joutunut pohtimaan uskonnon opetuksen merkitystä.
Julkisessa keskustelussa on äänenpainoja uskonnon opetuksen vaihtamisesta etiikan opetukseen.
Mielestäni uskonnon opetusta pitää muokatan ajanmukaiseksi, mutta ei muuttaa pelkäksi etiikan opetukseksi.
Luterilainen uskonto on osa perinnettämme ja on tärkeä vaalia sitä.
Toisaalta esimerkiksi alakoulussa perehdytään Raamatun Vanhan Testamentin tarinoihin ja siihen haluaisin muutosta.
Pidän Uutta Testamenttia eli Jeesuksen oppeja paremmin soveltuvaki tähän päivään, erityisesti lähimmäisen rakkauden ja tasa-arvon näkökulmasta.
Muihin uskontoihin ja kulttuuriin tutustumiseen olisi mielestäni myös tärkeä panostaa. Ymmärtämällä toisia uskontoja/kulttuureita ymmärrämme maahanmuutajiamme ja toisesta kulttuurista tulevia paremmin.
Itse olen historioitsijana tutustunut eri uskontojen ja aikakausien historiaan.
Uskonto liittyy vahvasti kullttuuriin ja maassamme noudatetaan useita luterilaisen kulttuurin perinteitä.
"Ahkera luterilainen" tai "henkilökohtainen suhde Jumalaan" sopivat luonnehtimaan suomalaisen uskontoa ja kulttuuria.
Omat poikani eivät ole olleet yhtä aktiivisia kirkon parissa tai uskonnon saralla kuin minä olen ollut.
Uskonnosta ei perheessämme puhuta, se on henkilökohtaista. Toinen pojistani sanoi uskovansa evoluutioon, ei Jumalaan. Kysyin häneltä:
"Mikä on mahdollistanut tai saanut aikaan evoluution?" Voiko se olla pelkkää sattumaa?"
Mitä asioita pidin tärkeänä kuntavaaleissa 2021
PALVELUT ja AKTIIvISUUS
Palveluiden pysyminen ja saatavuus Salossa.
Toivon, että SOTE-uudistuksen jälkeen meillä on yhä terveydenhuolllon, koulutuksen, sosiaalialan palveluja Salossa.
Salossa on myös hyvät harrastemahdollisuudet. Pystyisikö edelleen palveluiden ja harrasteiden saatavuutta parantaa, että useammat yksinäiset, autottomat ja kauempana kylissä asuvat pääsisivät paremmin palveluiden ja harrasteiden äärelle? Vai voisivatko tietyt palvelut mennä kyliin "tilauksesta".
PAIKALLISLIIKENNE PAIKKU
Voisiko paikallisliikennettä vielä kehittää?
Bussivuoroja olisi hyvä saada lisää. Illan vuorot vähentäisivät autorallia lasten harrasteista ja lisäisivät kävijämäärää Nuorten Steissillä, kirjastossa ja kulttuuripalveluissa. Myös joukkoliikenteen viikonloppuvuorot voisivat tuoda elävyyttä Salon keskustaan. Joukkoliikenne on ekologista.
Kyytipalvelut
Kylistä pitäisi päästä paremmin palveluihin ja keskustaan. Teijossa on ollut kesällä palvelu, jossa ihmiset voivat soittaa/tilata Paikku-kyydin ja ilmeisesti se on toiminut hyvin. Jos ihmisiä tulee tarpeeksi kyytiin, bussivuoro toteutuu. Onnistuisiko tätä kehittää vielä muihinkin Salon kyliin?
PERHEET JA NUORET
Salon palveluiden ja harrasteiden saatavuudella on merkitystä siihen, että työiässä olevat perheelliset viihtyvät täällä.
NUORTEN HYVINVOINTI
Toivon, että nuorten ja perheiden hankaliin tilanteisiin löydetään nopeasti ratkaisuja ja yhteistyö eri tahojen välillä olisi saumattomampaa kuin nyt.
Koulunsa lopettaneiden määrää on vähennettävä tai kehitettävä vaihtoehtoisia menetelmiä "pudokkaiden" pääsyä koulutukseen tai työmarkkinoille.
HEIKOMMASSA ASEMASSA OLEVAT
Onko keinoja, joilla palveluja saadaan paremmin apua tarvitseville? Jos esimerkiksi mielenterveypalveluja ei saada akuutissa tilanteessa, pystyisikö opastusta parantamaan?
Eri tahojen yhteistyö on mielestäni kaiken perusta.
Kirjoitan kehitysideoita "Ajatuksia Salosta" - linkkiin, joka on ohessa.